Puheenjohtaja Kaija Vesala

Kansalaisjärjestöt, naiset ja sota

”Kun viranomaisten taloudelliset resurssit pienenevät, kolmannen sektorin vapaaehtoisten kansalaisjärjestöjen tekemä työ nousee arvoon arvaamattomaan”, kuulee silloin tällöin sanottavan.

Tammenlehvän Perinneliiton naistyöryhmä otti pari vuotta sitten tehtäväkseen kartoittaa, mitä vapaaehtoiset kansalaisjärjestöt tekivät sodan ja jälleenrakennuksen aikana. Työ on saatu valmiiksi ja kirja nimeltään ”Kansalaisjärjestöt, naiset ja sota” ilmestyy tämän kevään aikana. Kirjassa käsitellään kymmenien naisjärjestöjen tehtäviä, mutta myös sellaisten sekajärjestöjen tehtäviä, joiden hoitaminen jäi suurelta osin naisten vastuulle.

Sotavuosina Suomi joutui jännittämään voimavaransa äärimmilleen.  Kun lähes kaikki miehet olivat rintamalla ja valtion budjetista suurin osa meni puolustusvoimien hyväksi, eivät viranomaiset olisi selvinneet ilman kansalaisjärjestöjen apua.

Järjestöistä eturivissä oli ehdottomasti Lotta Svärd, jonka jäsenet työskentelivät sekä kotirintamalla että sotatoimialueella ja tekivät jatkosodan aikana 20 miljoonaa työpäivää. Muita sotatoimialueella työskentelevien naisjärjestöjen naisia  olivat mm. sotilaskotisisaret, SPR:n sairaanhoitajat ja PV:n palveluksessa olevat naiset.

Kotirintamalla työskentelivät vahvasti esim. Martat ja Maa- ja kotitalousnaiset. Molemmat järjestöt opettivat erilaisia kodin ja käden taitoja, kuten vaatehuoltoa, siivousta, ruuanlaittoa, parsimista ja paikkaamista. Maatalousnaiset ja monet muut järjestöt kutoivat sukkia ja villapaitoja, ompelivat alusvaatteita, kenkiä, hevosloimia jne.

Ulkomailta tullut apu oli noina aikoina enemmän kuin tarpeeseen. Esimerkiksi Pelastusarmeija auttoi runsain mitoin. Vaatteita, vehnäjauhoja, riisiryynejä, sokeria ja kuivattuja hedelmiä tuli Ruotsin Pelastusarmeijalta vaunulasteittain. Koteja Kodittomille Lapsille-yhdistys vei suomalaisia lapsia turvaan Pohjoismaihin sekä maaseudulle.

Suomalaiset ovat aina ymmärtäneet talkootyön voiman. Etenkin vaikeina aikoina kansalaisten vapaaehtoistoiminta on ollut huipussaan. Itseään säästämättä jokainen on halunnut antaa oman työpanoksensa koko yhteiskunnan hyväksi. Itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus ovat säilyneet, kiitos kaikkien suomalaisten – naisten ja miesten.

Kaija Vesala

puheenjohtaja