Puheenjohtajan mietteitä.

Talvisota päättyi 13.3.1940

Joulun jälkeen 1939 lotta Inkeri Levanto (myöh. Kivisaari) sai komennuksen Turun saaristossa olevalle Aspön saarelle muonitustehtäviin. Vanha höyrylaiva kulki avattua väylää vain öisin ja päivisin laiva asettui saaren suojaan. Toisena matkayönä laiva jätti pimeälle jääkannelle kaksi lottaa ja muutaman miehen, jotka lähtivät tarpomaan tavaroineen kohti puutonta kalliosaarta, jonne perustettaisiin vartioasema. Lotat majoittuivat pieneen kylmillään olleeseen kalastajamökkiin, jossa ei ollut sähköjä eikä esimerkiksi saunaa, joka olisi helpottanut peseytymistä ja pyykkäämistä. Työpäivät olivat työntäytteiset, palvelus alkoi aamulla seitsemältä kestäen ilta yhdeksään. Kaksi muonituslottaa hoitivat parhaimmillaan 30 miehen muonituksen ilman vapaa päivää.

Keskiviikkona 13. päivänä maaliskuuta 1940 Inkeri saapui ensimmäistä kertaa lomalle Turkuun. Kun laiva saapui Aurajokeen, Inkeri on kuvannut näyn järkyttäväksi ja unohtumattomaksi; kotikaupunki oli suruliputettu ja vastaantulijat olivat kyyneleet silmissä. Tietoa rauhan solmimisesta ja sen ehdoista ei ollut sillä hetkellä vielä saavuttanut Inkeriä ja vasta vähitellen hän ymmärsi, mistä oli kyse. Vaikka rauha oli totta, sen hintaa oli vaikea ymmärtää.

Olen saanut kuulla tämän tarinan jo edesmenneeltä Inkeriltä itseltään ja se on myös luettavissa Tapani Kuntun teoksesta Aatteellista toimeliaisuutta – Turun lotat rauhan ja sodan vuosina.

Meidän on hyvä muistuttaa itseämme hyvinvoinnin keskellä, niistä koettelemuksista mitä talvisodan aikalaiset kohtasivat. Sääolosuhteet olivat olleet poikkeuksellisen ankarat ja varustus varsin puutteellista. 105 kunnianpäivän seurauksena noin 23.000 menetti henkensä sekä noin puoli miljoona joutui jättämään kotinsa ja kotiseutunsa.

Nöyrä kiitos talvisodan vastuunkantajille.

Pia Lindell