Kansalaiskasvatusta kouluihin
Oppivelvollisuutta on nyt jatkettu 18-vuotiaaksi asti. Julkisessa keskustelussa asiaa on pyörinyt lähinnä ilmaisten koulutuskustannusten ympärillä toisin sanoen yhteiskunta maksaa kaksi vuotta kauemmin opintoihin liittyviä kustannuksia. Voisiko tämä uudistus tarkoittaa myös sitä, että nyt on kaksi vuotta enemmän aikaa opettaa kansalaistaitoja ja opintosuunnitelmia tulisi tarkastella tästä lähtökohdasta.
Kännykkäkulttuurissa kaikilla on jatkuvasti taskussa tietosanakirja, taskulaskin sekä sanakirja. Koulussa ei kannata opettaa nippelitietoa, koska tieto on helposti kaikkien saatavilla nopeasti. Se, mitä kaipaisin koululaitokseen olisi kansalaiskasvatus, jonka yhtenä osana olisi käytännön turvallisuuskoulutus.
Tällä hetkellä opintosuunnitelmissamme on pyritty enemmän yleissivistävyyteen, jolloin Suomen lähihistoria jää valitettavana vähälle huomiolla. Itse ajattelen niin, että minun suomalaisuuteni kumpuaa nimenomaan sotahistoriasta ja selviytymisestä vaikeista olosuhteista unohtamatta sisu -käsitettä. Tällä hetkellä elämme viimeisiä hetkiä, että sotiemme veteraanit ovat läsnä. Varsin monella on huoli, miten veteraanien perintö saadaan elämään tulevaisuudessa.
Jos minä saisin päättää, kouluissa keskityttäisiin läpi koko oppivelvollisuuden huomattavasti enemmän kansalaiskasvatukseen, jossa keskeisenä teemana Suomen sotahistoria ja kansakunnan selviytyminen tuosta ajasta. Jokaisen täysi-ikäisien suomalaisen tulisi tietää ja ymmärtää sota- ja jälleenrakennussukupolvien merkitys tämän päivän hyvinvoinnille. Tämä, jos mikä olisi kansalaiskasvatusta, mistä suomaisuus kumpuaa kansainvälisessä maailmassa.
Toisena osana kansalaiskasvatuksessa olisi turvallisuustaitojen ja -tietojen opettaminen. Se, että meillä kaikilla olisi kykyä selviytyä arjesta turvallisesti ja kohdatessa haasteita osaisimme toimia oikein. Tämä lisäisi kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Tämän hetken lisääntyviä turvallisuushaasteita ovat luonnonvoimat, kybermaailma sekä suuri riippuvuus sähkönjakelusta.
Puheenjohtaja Pia