”Kaikki Kuismat ovat sukua keskenään, kunnes toisin todistetaan”, totesi eräs Kuisman sukuseuran edustaja, kun häneltä kysyin sukuseuratoiminnasta. Yli 300 000 sukuseuran jäsenen nimi on talletettu sukutauluihin, ja vanhin varma merkintä suvun jäsenestä on 1400 luvulta.

Suomen Lottaperinneliitto sai jo alkuvuodesta pyynnön tulla pitämään lottateemainen juhlapuhe Kuisman suvun kesäpäiville. Jokavuotinen sukutapaaminen oli tänä vuonna Nurmijärvellä Kiljavalla.

Jääkauden aikana Kiljavana harjuun painautui massiivinen jäälohkare, josta syntyi Suomen suurin lähde nimeltään Sääksjärvi. Vesi on ainutlaatuisen kristallinkirkasta, ja sillä uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Alueelle syntyi mm. useita keuhkotautiparantoloita. Tarinan mukaan Nurmijärven ”oma poika” Aleksis Kivi on pitänyt myös Sääksjärveä esikuvanaan Seitsemän Veljeksen Ilvesjärvelle. Kiljavalla on monivuotinen kansanopistohistoria, ja mm. SAK on käyttänyt tiloja vuosikokousten, ja monenlaisen edunvalvonnan tilaisuuksissa.

Juhlasalin pöydillä monen moiset Kuisma-aiheiset myyntituotteet, vilkas arpojen myynti ja iloinen puheensorina kertoivat aktiivisesta ja elävästä sukuseuratyöstä. Keskustelut lounaspöydässä vahvistivat käsitystäni siitä, että ”kuismalaisia” lottia ja pikkulottia on ollut paljon. Sain omassa juhlapuheessani valottaa Lotta Svärd järjestön tarinaa, ja kertoa elävästä perinnetyöstä.

Voi miten vahva yhteisöllisyyden tunne valtasikaan juhlasalin, kun kansantanhuesityksen päätteeksi tanhuja johtanut kutsui koko juhlaväen salin etuosaan, ja opasti porukalle katrillin askeleet. Pian oli Kuisman suvun väki muodostanut ison ympyrän, ja moninaisten kuvioiden jälkeen koko joukko käsikädessä tanssi katrillia. Olipa hieno elämys suvun ulkopuoliselle vieraallekin.

Kuismalaiset jäivät jatkamaan sukukokousta, kun lähdin kotimatkalle halki eteläsuomalaisen, kauniin syyskesäisen maiseman.