Lappeenrannan Rakuunamäelle Adolf Ehrnroothin aukiolla havisivat historian lehdet. Maineikkaan Uudenmaan rakuunapataljoonan rakuunaeskadroonan kasarmien eteen aukiolle oli kokoontunut Breitenfeldin päivän ja samalla Lappeenrannan Lottapatsaan 40v juhlan kutsuvieraat ja yleisö.

Rakuunasoittokunnan alkufanfaari, luurankotakkiset Rakuunakillan Etelä-Karjalan eskadroonan ratsukot, Maasotakoulun varusmiehet ja me läsnäollut joukko seurasimme liikuttuneina, kun Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan ratsuväen, myöhemmin Suomen Rakuunarykmentin lippu saapui juhlapaikalle.

Sotilaallisten äkseerausten jälkeen Lappeenrannan varuskunnan sotilaspastori Aki Laasonen piti aamuhartauden. Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ratsuväen miesten muistokivelle, Hämeen ratsurykmentin muistokivelle, ja Suomalaisen ratsuväen muistomerkille laskettiin seppeleet.

 Pitkänä perinteitä henkivänä kulkueena soittokunnan tahdittamana marssimme läpi kaupungin sankarihautausmaalle Suru ja Usko tulevaisuuteen muistomerkille. Sankarihautojen pitkät rivit muistomerkin ympärillä puhuttelivat varmasti meistä jokaista. Kunpa tuon vihreän seppeleen sinivalkoisten nauhojen teksti Kiitos itsenäisestä Isänmaasta olisi kaikunut taivasiin asti kaikkien isänmaan puolesta kaatuneiden korviin. Tämän juhlahetken jälkeen siirryttiin parin korttelin päähän lottapuistoon.

Lappeenrannan kaupungin hallinto osoitti 40v sitten todellista kansalaisrohkeutta, kun suuresta vastustuksesta, jopa uhkailusta huolimatta kaupunkiin pystytettiin ja paljastettiin 6.9.1985 kuvanveistäjä Nina Sailon suunnittelema Lottapatsas. Raumalainen talousneuvos Veikko Talvi rahoitti patsaan, koska halusi kunnioittaa suomalaisia lottia, joista hänen Mirjami vaimonsa oli yksi.

Rakuunasoittokunnan kvintetti kajautti Lottamarssin, jonka jälkeen Etelä-Karjalan Lotta Svärd-perinne ry:n puheenjohtaja Heidi Huuskonen avasi tilaisuuden, ja valotti meille kuulijoille 40 v sitten käytyä keskustelua ja silloista ilmapiiriä. Lpr kaupunginjohtaja Tuomas Sallinen kertoi Lappeenrannan kaupungin olevan ylpeä patsaasta, tuon ajan päätöksentekijöiden rohkeudesta, ja kaupungin olevan vahvasti sitoutunut edelleen lottajärjestön kunniakkaiden perinteiden esillä pitämisessä. Sain Suomen Lottaperinneliiton puolesta laskea kiitollisin mielin sinivalkoisen kukkakimpun lottapatsaan juurelle. Lotta Svärd järjestön aate ja arvot elävät.

Lappeenrannan kaupungin edustustilana käytettävän 1820 luvulta peräisin olevan Raatihuoneen kauniisti katettujen kahvipöytien ääressä saimme Breitenfeldin päivän ja Lottapatsaan 40v juhlallisuuksien jälkeen vielä keskustella ja vaihtaa ajatuksia ja tuntoja mieleenpainuvasta päivästä.