Tampereen tuomiokirkon kellot kutsuivat juhlajumalanpalvelukseen meitä kutsuvieraita ja seurakuntalaisia kuulaana syyskuun sunnuntaiaamuna. Kirkkosaliin astuessani katse kiinnittyi taiteilijoiden Hugo Simbergin ja Magnus Encelin puhutteleviin freskoihin. Elämän köynnöstä kantavat pojat, Ylösnousemus alttaritaulu, ja yksi tunnetuimmista suomalaisista tauluista Haavoittunut Enkeli herättivät monia ajatuksia messun alkua odoteltaessa.

Kirkkokansan vahva veisuu, puhutteleva saarna Matteuksen evankeliumin teemasta ”Katsokaa taivaan lintuja, eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon”, ja Tampereen Naislaulajien kuoroesitykset alleviivasivat Pirkanmaan Lottaperinneyhdistyksen Lottamuistomerkin paljastusjuhlaa.

Komean harmaasta graniitista rakennetun Tampereen Tuomiokirkon puistoon paraatipaikalle paljastettiin niin ikään graniittinen lottamuistomerkki Läpi harmaan kiven. Teos koostuu kahdesta luonnonkivilohkareesta. Niistä suurempaa kuvittavat lotan ja pikkulotan puvut, Lotta Svärd -järjestön perustamista ja lakkauttamista merkitsevät vuosiluvut 1921 – 1944 sekä Suomen kansalliskukka kielo.

Pienemmässä kivilohkareessa on kuvattuna lapsihahmo, jonka käsissä on paikka kynttilälle tai yksittäiselle kukalle.

Taiteilija Anne Koskinen kertoi käsin kiveen hakkaamiensa kuvien muistuttavan lottien periksiantamattomuudesta sodassa, unohtamatta kuitenkaan toivon kipinää. Lapsiveistos kutsukoon sytyttämään kynttilän toivon merkiksi ja Suomen naisten periksiantamattomuuden kunniaksi itsenäisen Suomen puolesta.

Teoksen sijaintipaikaksi valitun Tuomiokirkkopuiston nimi ollaan myös muuttamassa Lotta Svärd-puistoksi.

Valtuustoaloitteen muistomerkistä teki aikanaan tamperelainen kansanedustaja Sofia Vikman, joka yhdessä Pirkanmaan Lottaperinneyhdistyksen edustajien kanssa paljasti muistomerkin. Tampereen kaupungin tervehdys juhlaa toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalervo Kummola. Tampereen taidemuseon johtaja Selma Green juonsi tilaisuuden.