Venäläinen Uralilla kultakaivoksia omistanut upseeri Rafail Tsernosvitov karkotettiin Käkisalmeen 1849. Karkotustuomion päätyttyä upseeri lahjoitti 500 hopearuplaa ehdolla, että kaupungin rouvat perustavat Köyhäin lasten koulun. Lahjoitus innoitti Käkisalmen naiset perustamaan Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistyksen, joka alkoi tarmokkaasti hankkia lisärahoitusta kouluhankkeelle. Varat saatiinkin hankittua nopeasti, ja tuo 1855 perustettu yhdistys on Suomen vanhin suomenkielinen edelleen toimiva yhdistys. Suomen Lottaperinneliitto sai kutsun yhdistyksen 170v juhlaan. Vastasimme kutsuun myöntävästi, ja olimme sopineet pääsihteerimme Jaana Korholan kanssa, että juhlan hengen mukaisesti pukisimme yllemme kansallispuvut. Oli mukava yllätys, kun huomasimme päällystakkeja riisuessamme, että meillä kummallakin oli karjalaiset Pyhäjärven kansallispuvut. Vielä suurempi yllätys oli, että juhlassa oli meidän lisäksemme ainakin viidellä osallistujalla samainen Pyhäjärven puku.

Lahjoitimme yhdistykselle Fanni Luukkosesta kertovan Velvollisuuden kutsu kirjan, sekä hallituksen 7 jäsenelle Fanni jääkaappimagneetit.

Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Oikarinen avasi tilaisuuden, ja toivotti juhlaväen tervetulleeksi. Yhdistyksen ”oman kuoron”, Viipurin Lauluveikkojen esittämä Karjalainen serenadi sisälsi monta tilaisuuden henkeen sopivaa mieskuorolaulua. Komeasti kajahtivat Anninlaulu, Hän kulkevi kuin yli kukkasten, Suojelusenkeli, ja Finlandia hymni.

Viipurin Lauluveikot ja juhlayleisöä

Kirjailija, karjalaisuuden tuntija, ja itsekin vahvat karjalaiset juuret omaava Anna Kortelainen piti juhlapuheen teemasta Karjalaista inspiraatiota ja optimismia. Yhdistyksen juhlakirja Naisten Käkisalmi oli julkaistu edellisviikolla, ja tuota hienoa teosta esitteli kirjailija Oona Ilmolahti.

Väliajalla olivat ”suut vehnäsellä”, kun saimme nauttia runsaan karjalaisen kahvipöydän antimia. Karjalainen väki ei totta vie ole tuppisuita, kuten emme mekään Jaanan kanssa. Oli mukava ”haastella” samassa pöydässä istuvien kanssa.

Karjalan liiton ja Käkisalmi-säätiön tervehdykset toivat Minna Anttonen ja Erkki Lindeberg. Käkisalmi-Säätiö lahjoitti yhdistykselle upean 170 hevosenkengästä tehdyn teoksen, joka sijoitetaan Heinolaan, jonne Käkisalmen evakot aikanaan sijoitettiin. Teoksen keskelle sijoitettu ompelukone on yhdistyksen logosta

Sopraano Anna-Maija Perttunen ja pianisti Minttu Siitonen esittivät vielä kohtauksen Erkki Melartinin oopperasta Aino, sekä pienen katsauksen yhdistyksen historiasta tekstin ja musiikin siivin.

Vahvasti historiaa ja karjalaisuutta henkinyt tilaisuus päättyi kuinkas muuten, kuin Karjalaisten lauluun.

Merja Nieminen

puheenjohtaja