Keskikesän ilta-auringossa kylpevä Isonkyrön 1500 luvulta peräisin oleva upea keskiaikainen kirkko kokosi kirkkosalin täyteisen joukon isänmaan ja veisuun ystäviä juhannuksena uudelleen ison remontin jälkeen käyttöön otettuun pyhäkköön.

Astuessani kirkkosaliin nousi mieleeni vahvasti Mooseksen kirjan sana; Maa, jolla seisot, on pyhä. Lakeuden kansa on satojen vuosien ja sukupolvien ajan kokoontunut sanan kuuloon kirkkoon, ja on juurtuneet kristilliseen uskoon ja elämäntapaan. Katse hakautui ihailemaan kauniita seinien kalkkimaalauksia, sekä taidokkaita satoja vuosia vanhoja saarnastuolia, lukupulpettia ja alttarirakenteita.

Komeasti kaikui veisuu kirkkosalissa. Toinen toistaan tutummat isänmaalliset virret väkevine teksteineen puhuttelevat aina syvästi. Sain tuoda tilaisuuteen Suomen Lottaperinneliiton tervehdyksen, jossa puheenvuorossani toin esille Lotta Svärd järjestön arvopohjaa, lottien merkitystä Suomen kohtalon vuosina, ja aatemaailman, joka kantaa edelleen.

Ylistaron Untamalan kylän körttikuoron esittämien vanhojen Siioninvirsien harras poljento sopivat mitä parhaiten tuohon kirkkosaliin ja illan tunnelmaan. Kunpa vanha virrenveisuuperinne saisi jatkua tässä kertakäyttökulttuurin ajassa.

Tilaisuuden jälkeen Isonkyrön Lottaperinneyhdistyksen perinnelotat olivat kattaneet museotuvalle runsaan kahvipöydän. Kylläpä oli mukava kuunnella eteläpohjalaista puheenpoljentoa ja nauttia pöydän antimista. Toinen toistaan kauniimmat talonpoikaisesineet ja ison pohjalaisen tuvan tunnelma jättivät hienon muistijäljen pitkäksi aikaa.

Merja Nieminen

Suomen Lottaperinneliitto ry

puheenjohtaja