Tuntui, että historian lehdet havisivat, kun Ilolansalon palvelutalon kahviossa Salon yhdistyksen puheenjohtaja Tuula Keskitalon kanssa odottelimme pääsyä kokoustiloihin. Hyväryhtinen ikämies rollaattoria työntäen tuli pöytämme viereen ja huuhdahti. ”Lottapuku! Minulla ei ole kuin hyvää sanottavaa lotista! Tämä vanha herra oli Ilmari Koppinen pian 108 vuotta täyttävä talvi- ja jatkosodan veteraani. Mies, joka palveli panssarilaiva Ilmarisella, mies, jolla on lukuisia maailmanmestaruuksia ja Suomen mestaruuksia veteraaniyleisurheilusta, ja joka teki elämäntyönsä maanmittausalalla jääden eläkkeelle apulaisprofessorin virasta. Tuo virkeä ja elämänmyönteinen veteraani kertoi, kuinka yhteistyö lottien kanssa oli mutkatonta ja mukavaa. Lotat hoitivat ilmavalvontaa Rysäkarilla, ja ilmoittivat vihollisen koneiden tulosta hänelle. Kädenpuristus oli luja, kun kiitin veteraani Koppista arvokkaasta ja mieleenpainuvasta tapaamisesta. Hän totesi, että on hyvä, että vaalitte lottien perinnettä. Eipä tuon hienompaa tunnustusta ja toivotusta voi saada, kuin tuo todellisen kokemusasiantuntijan toivotus oli.

Toinen merkittävä kohtaaminen Salon reissulla oli saada keskustella Lottaperinneliiton pitkäaikaisen puheenjohtaja Kikka Holmenin kanssa. Hän oli mukana puurojuhlassa vielä melko hyvä kuntoisena. Kun kysyin Kikalta minkä neuvon hän haluaisi antaa minulle nykyiselle puheenjohtajalle tehtävän hoitamisessa. Hän mietti hetken, ja kehotti kuuntelemaan jäsenistöä. Toivon, että nämä maakuntamatkat ovat yksi ja tärkeä osa tuota kuuntelemista.

Lämminhenkiseen yhdistyksen puurojuhlaan kokoontunut pikkulotta- ja perinnelottajoukko sai laulaa kanttorin säestyksellä tuttuja joululauluja ja kuulla paikallisen pastorin lukeman jouluevankeliumin ja hartauspuheen. Täpötäyden arpajaispöydän palkinnot löysivät onnelliset voittajat. Joulupuuro ja torttukahvit, eipä osuvampaa tarjottavaa joulujuhlassa voisi olla.
Sain itse kertoa kuulijoille tämän päivän lottaperinnetyöstä ja alleviivata puheessani Lottajärjestön tekemää uskomattoman merkittävää yhteiskuntavastuun kantamista senkin jälkeen, kun sota oli päättynyt ja järjestö lakkautettu. Ei tulipunainen Valpokaan kyennyt estämään lottia käyttämästä lottatyössä opittuja moninaisia taitoja ja osaamista maamme jälleenrakentamiseen ja suurten ikäluokkien kasvattamiseen.
Hyvän Joulun ja Uuden Vuoden toivotuksiin, ja kiitoksiin kuluneesta vuodesta, päätti yhdistyksen puheenjohtaja Tuula Keskitalo puurojuhlan.
Merja Nieminen
Suomen Lottaperinneliitto ry
puheenjohtaja