Aihearkisto: Matkat ja tapahtumat

Merkittävät liiton tapahtumat ja matkat

Länsi-Lapin sotahistoriallinen retki 6. – 7.6.2025


Saaga Travel’in vitivalkoisen bussin tavaratila täyttyi matkatavaroista, kun etelän yöjunasta, ja omilla autoilla tulleiden matkalle lähtijöiden pakaasit pakattiin bussin uumeniin. Seuraavat kahtena päivänä retkikuntamme tutustuisi oppaidemme Ahti ja Tellervo Ala-Närän johdolla 80- v sitten käydyn Lapin sodan tapahtumiin nimenomaan Länsi-Lapin maantieteessä. Bussin nokka kohti Pelloa, ja ei kun menoksi.

Jatkosodan rauhanehdot edellyttivät Saksan armeijan riisumista aseista ja ajamista pois maasta, ja aikaa operaatiolle annettiin kokonaista kaksi viikkoa. Pohjois-Suomessa oli 220 000 saksalaista sotilasta, ja valtava määrä kalustoa. Maallikkokin ymmärtää, että on sula mahdottomuus toteuttaa tuota rauhanehtoa. Neuvostoliiton taka-ajatuksena oli luonnollisesti se, että kun kahden viikon määräaikaa ei Suomi pysty täyttämään, heidän sotilaansa tulevat ”apuun”. Noita apulaisia ei totta vie Suomeen haluttu, ja alkoi entisten aseveljien välinen aseellinen selkkaus, jota Lapin sodaksi, ja lasten ristiretkeksi kutsutaan.

Lapin Lottaperinneyhdistyksen tarmokas puheenjohtaja Marja-Leena Laitinen kävi matkan aluksi läpi tulevan matkaohjelman, ja toivotti ympäri Suomea mukaan lähteneet lottaperinteen ystävät tervetulleeksi reissulle. Illaksi pitäisi ehtiä Kilpisjärvelle, ja matkan edetessä kuulla selväsanaisten ja syvällisesti sotahistoriaan, ja siviiliväestön evakuointiin perehtyneiden Ahdin ja Tellervon tarinointia sotatapahtumista.


Sotimaan jäivät 1924 – 1925 syntyneet varusmiehet, ja päällystö. Vanhemmat ikäluokat oli kotiutettu. Suomalaiset ja saksalaiset sopivat salaisesti syysmanööveristä, eli valesodasta, jossa ilman taisteluja saksalaiset perääntyisivät. Liittoutuneiden valvontakomissio tuli Suomeen syyskuun loppupuolella 1944, ja huomasi, että pohjoisessa ei taistella kuten välirauhansopimus heidän mielestään edellytti. Suomi sai 30.9 Neuvostoliiton uhkavaatimuksen valvontakomission välityksellä, että aktiiviset sotatoimet saksalaisia vastaa on aloitettava seuraavana aamuna klo 8. Pelkona ja uhkana oli Neuvostoliiton joukkojen maahantulo ja maan miehittäminen.


Kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo oli ennakoinut tilannetta ja laatinut syyskuun alussa suunnitelman suomalaisjoukkojen maihinnoususta Kemin-Tornion alueelle. Kolmella suurella kauppalaivalla yön pimeydestä, sumun keskeltä Röytän satamaan maihin noussut 3000 miehen vahvuinen suomalaisten sotilaiden osasto yllätti saksalaiset, ja Lapin sota alkoi. Kiivaita taisteluja käytiin Meri-Lapin alueella viikon verran, ja yli 450 suomalaiskotiin vietiin sanoma ensimmäisten viikkojen taisteluissa kaatuneista sotilaista. Saksalaisiakin kaatui eri lähteiden mukaan 500 – 1000 henkeä. Saksalaiset vetäytyivät syksyn sateissa ja liejussa pohjoista kohti miinoittaen, polttaen ja tuhoten sillat, tiet, puhelin- ja sähkölinjat.


Siviiliväestön evakuointisuunnitelma oli laadittu jo kesäkuun lopulla 1944, ja sen täytäntöön panosta vastasivat erikseen nimetyt vastuuhenkilöt. Evakuointisuunnitelman mukaan väestöä siirrettiin Pohjanmaalle, ja Ruotsiin. Nuoret tytöt ajoivat 100 päisiä lehmälaumoja halki Lapin. Retkellämme oli mukana Sanna pikkulotta 95v, joka on ollut yksi noista monista lehmän ajajista. Osalla alueita saksalaiset auttoivat parhaansa mukaan evakuoituja tarjoamalla kyytejä, siirtämällä kalustoa ja ihmisiä turvaan. Ilman Neuvostoliiton vaatimusta sotimisesta saksalaisia vastaan, joukkojen siirto ja evakuointi olisivat sujuneet huomattavasti rauhallisemmin, ja ilman ihmisuhreja. Hädän ja tuskan määrä, jota Lapin kansa koki, ei kykene kuvittelemaan. Taudit levisivät puutteellisen hygienian, vähäisen ruoan, ja ylirasituksen seurauksina. Paljon lapsia ja heikkokuntoisia vanhuksia kuoli evakkomatkalla. Pohjois- Suomalaisia evakuoitiin 168 000 henkeä, joista Ruotsiin n. 56 000 ja Pohjanmaalle noin 112 000. Lotat auttoivat muonittamalla, hoitamalla sairaita, jakamalla varusteita, ja antamalla kaikenlaista tukea evakkomatkalaisille marraskuun 23.1944 saakka. Tuona päivänähän Lotta Svärd järjestö lakkautettiin, eivätkä lotat enää voineet tuon jälkeen organisoidusti toimia. Hiljaisina kuuntelimme bussimatkalla kertomuksia sodan julmuudesta, mielettömyydestä ja inhimillisestä tuskasta.


Muonion korkeudella koivu oli jo lehdessä, mutta Kilpisjärveä lähestyttäessä lumilaikut tuntureiden rinteillä, ja jääpeitteinen Kilpisjärvi osoittivat, että Suomi on pitkä maa, ja kesä tulee hitaasti pohjoisimpaan Suomeen.


Helsingin Yliopiston biologinen tutkimusasema tarjosi erinomaiset puitteet seurueemme majoitukseen. Saana tunturin kainalossa Kilpisjärven rannalla sijaitsevalla asemalla oli majoitustilaa ryhmällemme, mutta viikon kuluttua kaikki majoitustilat täyttyisivät tutkijoista eri puolilta maailmaa.

Yhteiseen päivällispöytään kokoonnuimme pienen lepohetken jälkeen, ja kyllä riitti puhumista päivän aiheista ja paljosta muustakin. Keskiyön auringon peitti hetkeksi sadekuuro, mutta pohjolan valoisan yön kokemus oli vahva.


Runsaan aamupalan jälkeen matkasimme parin tunnin ajan Sturmbock – Järämän linnoitusalueelle, joka on Kaaresuvannossa Käsivarren Lapin poikki kulkeva saksalaisten vuosina 1942 – 1944 rakentama puolustusasema, ja linnoitusketju. Paikallinen opas kertoi kuinka linnoitusketjun tarkoituksena olisi ollut suojata Jäämeren satamia ja kulkuyhteyksiä. Vetäytyvän Saksan 7. vuoristodivisioonan joukot miehittivät aseman marraskuussa 1944, mutta varsinaisia taisteluja ei koskaan linnoitusketjun alueella käyty, vaan saksalaiset vetäytyivät asemista tammikuussa 1945.


Kiertelimme linnoitusketjulla, ja yhdessä totesimme, että Neuvostoliiton sotavankien ja puolalaisten rakentajien uurastus pohjoisen karuissa olosuhteissa on ollut melkoinen kärsimysnäytelmä. Ketju on lähes 60 km pitkä, ja noin 20 km syvä, ja rakennettu pääosin kallioon louhimalla. Satoja valmiita ja keskeneräisiä korsurakennelmia löytyy edelleen maastosta, kuten myös pelottavan paljon räjähtämättömiä ammuksia ja miinoja.


Matka jatkui Levillä nautitun lounaan jälkeen Kittilän Kaukoseen taiteilija Reidar Säreistöniemen ateljeehen, jossa edellispäivänä oli avattu taiteilijan syntymän 100 v juhlanäyttely ”Gufitar- äijä katsoi suoraan sieluuni”. Oppaan johdolla tutustuimme vuolaasti virtaavan Ounasjoen kainalossa olevaan taiteilijan lapsuuskotiin, ateljeehen ja galleriaan. Värikylläiset maalaukset alleviivaavat taiteilijan vahvaa rakkautta Lappiin ja kotiseutuun. Reidar Säreistöniemi oli asettanut taiteelleen tavoitteen: ” Kaiken haluan sanoa väreillä”, ja tuo tavoite tauluista välittyi meille katsojille.

Sää suosi retkeämme. Istuimme bussissa, tai olimme sisätiloissa aina kun satoi. Sääski-invaasiokaan ei ehtinyt tavoittaa meitä. Kiitospuheenvuorojen ja hyvän kotimatkan toivotusten saattelemana bussi kurvasi Rovaniemen aseman pihaan. Mieleenpainuva reissu oli päätöksessä. Etelän yöjuna nielaisi etelään lähtijät, ja me muuta matkalaiset yövyimme Rovaniemellä, tai lähimpänä asuvat huristelivat kotiin.

Kiitokset järjestelytoimikunnalle onnistuneesta, hyvin suunnitellusta ja aikataulutetusta matkasta. Bussinkuljettaja Aleksandralle kiitoksemme turvallisesta tasaisesta kyydistä.

Merja Nieminen
Suomen Lottaperinneliitto ry
puheenjohtaja

Kesäpäivä Kuopion Rauhanlahdessa Jätkänkämpällä 2.6.2025

Kuopion, Pieksämäen, Iisalmen, Kiuruveden, Pielaveden ja Suonenjoen Lottaperinneyhdistysten perinneväki kokoontui viettämään yhteistä kesäpäivää Kuopion Rauhanlahden Jätkänkämpälle. Parkkipaikalle purkautui iloista väkeä pikkubusseista ja henkilöautoista, ja voi sitä iloista puheensorinaa, kun päästiin komean vanhan tukkikämpän pitkien pöytien ääreen kahvittelemaan ja vaihtamaan kuulumisia.

Kuopion yhdistys oli tänä vuonna järjestelyvastuussa, ja yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Lampi avasi tilaisuuden, ja toivotti tuvan täyteisen joukon lämpimästi tervetulleeksi jo perinteisen kesäpäivän viettoon. Päivä tarjosi osallistujille niin ruumiin, kuin sielun ravintoa. Runoja, kitaramusiikkia, kuorolaulua, yhteislaulua, puheenvuoroja ja hartaushetki antoivat osallistujille evästä arkeen, ja alkavaan kesäkauteen, kun lottakerhotoiminta jää kesätauolle. Myyntipöydällä Talvisodan leivät tekivät hyvin kauppansa, ja muutama lottatuote, sekä perinnesoljet vaihtoivat omistajaa. Pielaveden yhdistys lupautui järjestämään ensi kesän kesäpäivät, joten tämä mitä hienoin eri yhdistysten välinen mutkaton yhteistyö saa jatkoa. Tämän kaltaiset tilaisuudet vahvistavat uskoa perinnetyön tärkeyteen, ja merkityksellisyyteen. Toinen toiselta oppiminen, hyvien toimintakäytäntöjen jakaminen, ja vertaistuki lisäävät lottaperinnehenkeä, ja ovat lujittamassa yhteenkuuluvuutta. On iloa saada puheenjohtajana viedä lottaperinneviestiä eteenpäin, ja pitää lottajärjestön arvoja ja aatetta näkyvästi esillä.

Merja Niemieminen
puheenjohtaja

Kokkolan Seudun Lottaperinneyhdistyksen 20 v juhla 25.05.2025

Vartiolinnan, entisen historiaa henkivän Kokkolan Suojeluskuntatalon pihalle, ja portaikkoon kokoontui juhlapukuinen väki seuraamaan seppelten laskua Lotta ja Suojelunkuntalainen patsaalle ennen juhlatilaisuuden alkua. Tammenlehvän Perinneyhdistyksen ja Kokkolan kaupungin kauniit sinivalkoiset seppeleet patsaan jalustalla kertovat ohikulkeville, että vahva isänmaallinen henki, ja perinteiden kunnioittaminen ovat korkeassa kurssissa Keski-Pohjanmaalla.

Hämmästykseni oli suuri, kun sain tervehtiä vielä kahdeksaa juhlaan osallistunutta pikkulottaa, ja heidän saattajaansa. Reippaita, elämäniloisia naisia. Paikalliset sotilaskotisisaret kahvittivat juhlaväen, ja Kokkolan Seudun Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Kaija Jestoi kertoi avaussanoissaan yhdistyksen historiaa, ja toimintatapoja. Kaikille pikkulotille ojennettiin kiitosten kera kaunis punainen ruusu. Kokkolan kaupungin hallituksen puheenjohtaja Sari Innanen toi kaupungin, ja seurakuntapastori Erja Vaarala-Saarenpää seurakunnan tervehdyksen, ja onnittelut juhlivalle yhdistykselle. Vapaussotien Keski-Pohjanmaan perinneyhdistyksen puheenjohtaja majuri Jari Myllymäki onnitteli myös yhdistystä, ja kiitti järjestöaktiiveja arvokkaasta perinnetyöstä.

Musiikki kuuluu oleellisesti lottaperiennetilaisuuksiin ja So many Sisters kuoro johtajanaan Heli Uusimäki juhlisti tilaisuutta Fredrik Paciuksen Suomen laululla, ja Joe Lyonsin Kodin kynttilät kappaleella, joka varmasti toi läsnä olleelle sota-ajan sukupolvelle monenlaisia muistoja mieleen. Keski-Pohjanmaan konservatorion harmonikkakvintetti Neliveto soitti kansansävelmän Aamulla varhain ja Karjalan poikia.

Suomen Lottaperinneliiton tervehdyksen ja juhlapuheen esitin salintäyteiselle yleisölle. Varsinainen juhlatilaisuus päättyi Keski-Pohjanmaan maakuntalauluun.

Tilaisuuden jälkeen esitettiin läsnäolijoille tuore dokumenttielokuva JR 29 – vaiettu rykmentti. Dokumentin puuhamiehet Pekka Kivelä ja Pauli Poranen kertoivat ennen näytöstä filmin taustatyöstä. Dokumentissa esitetyt lukuisat haastattelut, kartat, valokuvat ja kertomukset tekivät syvän vaikutuksen meihin katsojiin. Filmi päättyi sodissa 1939 – 1945 lähipitäjien kaatuneiden liikuttavan pitkään luetteloon. Kalliin uhrin ovat pohjalaiset antaneet isänmaalle.

Kokkolan Seudun Lottaperinneyhdistystä onnittelemme vielä, ja toivotamme menestyksellistä perinnetyötä edelleen.

Vuoden Lotan 2025 Helka Visurin julkistamistilaisuus 12.05.2025 Pieksämäellä


Pieksämäen Nokkalan vanhan käräjätalon historiaa henkivään hirsiseinäiseen tupaan oli kokoontunut perheenjäsenistä, ystävistä ja paikallisesta lottaperinneväestä koostunut joukko vuoden lotta 2025 julkistamistilaisuuteen. Nyt ei siis oltu kokoonnuttu istumaan käräjiä, vaan onnittelemaan lotta Helka Visuria 102 v hienosta Lotta Svärd Säätiön myöntämästä nimityksestä.

Kuva: Pieksämäen Nokkalan vanha käräjätalo


Seppelpäinen, kauniiseen lottapukuun sonnustautunut Helka kunniamerkkirivi rinnassaan asteli hymyilevänä ja hämmentyneenä täpötäyteen käräjätupaan. Kameroiden salamavalot räpsyivät ja kunnioittavien katseiden saattelemana päivän sankari istuutui juhlapöytään. Helka Visuri, ”Helkky” lempinimen tunteva kotirintamalotta, eläkkeelle jo vuosia sitten jäänyt voimistelunopettaja on lauluihmisiä, kuten koko Helkyn perhekunta. Tilaisuuden aloitimme On maista kaikista sittenkin- laululla, ja ulkomuistista lauloi Helka lotta jokaisen säkeistön. Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen kertasi onnittelupuheessaan Helkan historiaa niin siviilielämässä, kuin lottatehtävissäkin. Säätiön puheenjohtaja Riitta Pyhälä ojensi Helka Visurille kunniakirjan ja kauniin Marja Hämäläisen suunnitteleman kaulakorun, jollainen koru annetaan perinteen mukaan Vuoden Lotalle. Helka on Vuoden Lotta nr.19.

Kuva: Riitta Pyhälä, Lotta Svärd Säätiön pj


Vuonna 1922 Savonlinnassa syntynyt Helka Visuri (os. Tulonen) liittyi lottiin heti 17 vuotta täytettyään. Lottalupauksen annettuaan ja lyhyen perehdytyksen saatuaan Visuri aloitti työt viestilottana Pieksämäellä Ilmavalvonta-aluekeskuksessa, Ivak 153:ssa, jossa Mikkelin päämajasta lähetetyt käskyt otettiin vastaan ja välitettiin eteenpäin. Visuri toimi lottana Pieksämäellä talvi- ja jatkosodan ajan.

Helka lotta kiitti huumorin sävyttämässä puheessaan Lotta Svärd Säätiötä, ja juhlaväkeä kaikista huomionosoituksista, kukkakimpuista ja halauksista.

Iloinen puheensorina täytti juhlatilan, kun nautimme herkullista lohikeittoa, ja täytekakkukahveja puheiden ja musiikin lomassa. Sain viedä Vuoden Lotta 2024 kuusankoskelaisen Eva Lintusen tervehdyksen Helkalle, ja samalla onnitella Suomen Lottaperinneliiton puolesta tämän vuoden lottaa. Toivotin Helka Visurille lottahenkistä juhlavuotta, hyvää vointia, ja Jumalan siunausta jokaiseen päivää.

Pieksämäen Seudun Lottaperinneyhdistys ry:n puheenjohtaja kertoi omassa puheenvuorossaan Helkyn olevan yhdistyksen kantavia voimia ja ideanikkari, joka aina suhtautuu myönteisesti uusiin ideoihin. Helkky on ollut viime vuoteen asti yhdistyksen hallituksessakin.

Kuva: Vuoden Lotta Helka Visuri, ja Pieksämäen Seudun Lottaperinneyhdistys ry:n puheenjohtaja Anna-Liisa Väisänen



Tilaisuus päättyi lukuisiin valokuvauksiin, sillä kaikki läsnäolijat halusivat yhteiseen kuvaan ikinuoren, iloisen ja elämänmyönteisen Vuoden Lotan kanssa.

Kuva: Pieksämäen yhdistyksen tukijoukot vasemmalta Pirkko Joki, pikkulotta, Helka Visuri Vuoden Lotta 2025, Marjatta Kähkönen varapj, Anna-Liisa Väisänen pj, Johanna Saretsalo perinnelotta ja toimittaja, Vuokko Suomela pikkulotta.

6-7.6.2025 Käsivarren matka

Lapin sota päättyi 80 vuotta sitten, kun rauhansopimuksen mukaisesti viimeisetkin saksalaiset sotilaat lähtivät Suomesta. Lapin sota tunnetaan huonommin kuin talvisota ja jatkosota.
Haluamme lisätä tietoisuutta Lapin sodasta järjestämällä Käsivarren matkan.

Ohjelma:

Lähtö 6.6. klo 8 Rovaniemen rautatieasemalta kohti Pelloa, kun etelän juna on saapunut. Pellossa lounastamme. Matka jatkuu Kilpisjärvelle, jossa syömme ja yövymme Helsingin yliopiston tutkimusasemalla. Matkan aikana kohti käsivarren lappia kuulemme tapahtumista niin sota- kuin evakkoajalta Tornionjoen varrella.

Seuraavana aamuna jatkamme matkaa Enontekiölle, jossa tutustumme jatkosodan aikana saksalaisten rakentamaan Sturmbock linnoitukseen opastetulla kierroksella. Matkalla lounastamme ja suuntaamme Kittilän Säreistöön tutustumaan taiteilija Reidar Säreistöniemen galleriaan.

Tutustumiskierroksen jälkeen suuntaamme kohti Rovaniemeä, jonne tulemme viimeistään kello 20, kun yöjuna lähtee klo 21 kohti etelää.
Oppaina matkalla ovat Tellervo ja Ahti Alanärä

Varustus: mukavat bussimatkavaatteet sekä kengät. Iltatamineita ei tarvita!
Matkan hinta: 300 e Ilmoittautuminen: Ennakkoilmoittautumiset mielellään 30.4 mennessä: marja-leena.laitinen@kemi.fi p 040 5155814 tai
tellervo.alanara@gmail.com p 040 531 6388.

Tervetuloa mukaan!
Viimeisin ohjelma

Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisen 80-vuotismuistopäivä Smolnassa, Helsingissä 23.11.2024

Suomen Lottaperinneliitto ry järjesti muistotilaisuuden kutsuvieraille.

Lotta Svärd järjestön lakkauttamisesta oli 23.11.2024 kulunut 80 vuotta. Lotta Svärd järjestöstä, jolle ei löydy vertaa koko maailmasta, kehittyi vuosien 1921–1944 aikana Suomen kaikkien aikojen suurin naisjärjestö. Lakkautus koski kaikkiaan 242 000 lottaa ja pikkulottaa. Muistotilaisuus oli 23.11.2024 Smolnassa, Eteläesplanadi 6, Helsinki.

Muistotilaisuus on katsottavissa live -tallenteesta.

Klikkaamalla kuvaa pääset näkemään tilaisuuden.

Perinneyhdistysten puheenjohtajien strategiapäivät 23. – 25.8.2023

Puheenjohtajat (tai varapuheenjohtaja/yhdistyksen hallituksen jäsen) on kutsuttu jatkamaan liiton strategian työstämistä ja sen jalkauttamista yhdistyksiin 23.-25.8.2023 yhdessä hallituksen jäsenten ja varajäsenten kanssa. Liitto vastaa yhdistyksen lähettämän osallistujan matka- ja strategiaseminaarin kuluista. Jos yhdistyksen puheenjohtaja on liiton hallituksen jäsen tai varajäsen, on myös yhdistyksen muu hallitusjäsen tervetullut.
Työtä tehdään laivakokouksena alkaen klo 13 keskiviikkona 23.8. ja jatkaen seuraavana päivänä 24.8. alkaen klo 13.
Tavoitteena on saada valmis suunnitelma esitettäväksi Hämeenlinnan
liittokokouksessa lokakuussa.

Matkalle Itä-Lappiin, sotiemme ratkaisupaikoille 13. – 15.6.2023

Matkan järjestäjät ovat Suomen Lottaperinneliitto yhdessä Lapin
Lottaperinneyhdistyksen kanssa.

Hotelli Mestarin Kievari

Matka alkaa Kemijärveltä aamulla tiistaina 13. kesäkuuta yöjunan saavuttua.
Juna saapuu Kemijärvelle klo 8.50, jonka jälkeen nautimme aamiaista klo 9 alkaen Hotelli Mestarin Kievarissa. Tässä hotellissa myöskin yövymme, kun palaamme illalla takaisin Kemijärvelle. Majoitus on 2-hengen huoneissa, joissa myös lisävuodemahdollisuus. On mahdollista yöpyä myös 1-hengen huoneessa, josta yöpyjältä peritään lisämaksu. Aamiaisen jälkeen klo 10.00 lähdemme linja-autolla Mäntyvaaraan ja Joutsijärven kautta Pelkosenniemelle. Tämän jälkeen palaamme Kemijärvelle. Tiistaina nautimme aamiaisen Mestarin Kievarissa Kemijärvellä, lounasta Joutsijärven kylätalolla ja päivällistä Moccatupa Social Diningissa Pyhätunturilla.

Sallan sota- ja
jälleenrakennusmuseo

Keskiviikkona 14.6. lähdemme aamulla linja-autolla noin klo 9 kohti Sallan
Vuomaselän ja Paikanselän taisteluiden muistomerkkejä. Vierailemme Sallan sota- ja jälleenrakennusmuseossa. Siirrymme Savukosken Salpalinjaan ja Suvannon kautta takaisin Kemijärvelle yöksi. Keskiviikkona nautimme aamiaisen Mestarin Kievarissa Kemijärvellä, lounasta Akaanvaarassa ja päivällistä Samperin Savotassa Savukoskella.

Torstaina 15.6. lähdemme linja-autolla kohti Rovaniemeä ja käymme Norvajärvellä saksalaisten sotilaiden hautausmaalla.

Kävelymatkaa siellä on noin 500 metriä. Tämän jälkeen siirrymme kohti Kemiä, jossa syömme lounaan (paikka varmistuu lähempänä). Lounaan jälkeen jatkamme kohti Iitä, jossa on pieni tilaisuus lottajohtaja Fanni Luukkosen haudalla. Vierailemme myös Fanni Luukkosen koululla, kun matkustamme kohti Oulua. Oulussa olemme noin klo 16.00-16.30, riippuen siitä, lähtevätkö osallistujat etelään klo 16.11 lähtevällä junalla, vai klo 18.08 lähtevällä junalla. Yöjuna lähtee klo 20.55. Tämän kolmen päivän matkan hinta on 2-hengen huoneessa ruokailuineen 280€. Matkan voi tehdä myöskin kahden päivän matkana 13-14.6.2023, jolloin hinta on 230€. Suomen Lottaperinneliitto hoitaa bussikuljetukset. Majoitukset olemme varanneet. Kemijärvelle pääsee yöjunalla, bussilla tai omalla autolla. Kemijärvellä Hotelli Mestarin Kievarissa on halutessanne mahdollista majoittautua jo maanantaista lähtien.
Matkaoppaina toimivat historioitsijat Pekka Iivari ja Timo Alaräisänen. Herrat tuntevat lähes kaiken talvi-, jatko- ja Lapin sodan taisteluista Itä-Lapissa ja laajemminkin.

Lämpimästi tervetuloa!

Yhteenveto matkasta 27.6.2023:

Osallistujia oli jäsenyhdistyksistä kaikkiaan 23, lisäksi retken järjestelyvastuulliset Marja-
Liisa Laitinen Kemistä, Hilkka Naakka ja Riitta Vihriälä Kemijärveltä Lapin
lottaperinneyhdistyksestä + Kemijärven järjestelytoimikunta eli oppaat Pekka Iivari ja
Timo Alaräisänen.

Liiton jäsenyhdistyksistä oli mukana Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys, Lottaperinne
Pori, Lottamuseon Lottaperinneyhdistys Tuusulasta, Pieksämäen Seudun Lottaperinneyhdistys, Vaasan Lottaperinneyhdistys, Lottaperinne Huittisten seutu, Isonkyrön Lottaperinne, Lahden Seudun Lottaperinneyhdistys, Lapin Lottaperinneyhdistys.


Lottaretki sai niin suuren suosion, että suunnitteilla on jatkoa seuraavalle vuodelle.
”Oi jospa oisin saanut olla mukana”

Perinneyhdistysten neuvottelupäivä Helsingissä.

Lauantaina 26.3.2022 tavattiin pitkästä aikaa perinneyhdistysten kesken neuvottelupäivässä Helsingissä. Meille tosi tärkeisiin aiheisiin alustukset kävivät esittämässä Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen ja Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Pekka Holopainen.

Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen
Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja Pekka Holopainen