Siniristiliput liehuivat komeasti aurinkoisessa kevätaamussa kansallisen veteraanipäivän kunniaksi Hämeenlinnassa. Ääriään myöten täyteen kirkkoon kokoontunut juhlaväki sai kuulla kenttäpiispa Asikaisen saarnatekstin aluksi toivotuksen Rauha teille. Rauhanviesti oli tämän vuotisen veteraanijuhlan teemana ja pääsiäisen jälkeisen sunnuntain teksti alleviivasi tuota rauha-asiaa.

Teema kunnioittaa sukupolvien välistä lupausta ja luottamusta, ja rauhanviesti siirtyy katkeamatta eteenpäin sukupolvelta toiselle. Itsenäisyydestä lähtien sukupolvet ovat kantaneet Suomea läpi kohtalokkaiden sotavuosien, kansallisen eheytymisen ja nykyisen hyvinvointivaltion luomisen. Taakka on historian saatossa käynyt raskaaksi, ei ainoastaan sotaa käyville miehille ja heitä siellä tukeneille naisille vaan myös kotirintamaa kannatteleville naisille ja lapsille. Näitä koettelemuksia me rauhasta nauttineet emme voi koskaan täysin ymmärtää.

Verkatehtaan auditorion kutsuvierastilaisuus televisioitiin, ja näin juhlavan tilaisuuden Rauhanviestin sanoma ulottui myös kotikatsomoihin. Tasavallan presidentti Aleksander Stubb oli ehtinyt Roomasta, paavi Franciscuksen hautajaistilaisuudesta Hämeenlinnaan, ja piti painokkaan juhlapuheen, korostaen kiitollisuutta veteraanipolvea ja sotasukupolvia kohtaan. Kaartin soittokunta, Aurora-kuoro ja baritoni Valtteri Torikka vastasivat juhlan musiikista.

Sosiaalineuvos Venni Maunulan 100v tervehdyspuhe liikutti kuulijakuntaa, ja antoi vahvan viestin meille kaikille, siitä mitä tuloksia pienenkin kansan yhtenäisyys, ja yhteiskuntavastuun tinkimätön kantaminen voivat tuottaa.

Juhlasalin penkeille oli ennen tilaisuuden alkua jaettu valkoisia kirjekuoria, joista jokaisesta löytyi hämeenlinnalaisten koululaisten omin käsin kirjoittamia Rauhan viestejä. Omalla tuolillani oli koululaisen käsialalla kirjoitettu rauhan viesti, joka olkoon hyvä ja samalla vaativa viesti meille kaikille. ”RAUHA MAAN PÄÄLLÄ EI TOTEUDU ITSESTÄÄN, VAAN SEN HYVÄKSI TULEE TOIMIA JA NÄHDÄ VAIVAA”

Rauha vaatii tekoja meiltä kaikilta jokaisena päivänä. Se ei ole vain sana juhlapuheissa, se on pieniä tekoja arjessa, joihin meistä jokainen pystyy. Tänäänkin ja huomenna.

Merja Nieminen
Suomen Lottaperinneliitto ry
puheenjohtaja

Monimuotoista ja mielenkiintoista on perinnetyö eri puolilla Suomea. Sen havaitsin, kun sain kutsun Kiuruveden Lottaperinneyhdistyksen pääsiäisviikon keskiviikkona pidettyyn jäsentilaisuuteen. Kutsussa pyydettiin saapumaan Kiuruveden ortodoksiseen Pyhän Nikolaoksen kirkkoon, jossa tilaisuus alkaisi.

Kirkon ikkunoista kirkkosaliin paistanut aurinko valaisi kymmenet ikonit, ja seinämaalaukset, ja hiiren hiljaa me läsnäolijat kuuntelimme, kun teologian tohtori Pasi Hyytiäinen esitteli tuota kaunista kirkkoa ja sen mielenkiintoista historiaa. Kiuruvedelle sodan jälkeen luovutetuilta alueilta muuttaneet olivat rajakarjalaisia evakkoja pääasiassa Soanlahdesta ja Suistamolta, joissa pitäjissä ortodoksisuus oli hyvin yleistä. Siitä syystä ortodoksisuus ja ortodoksinen kirkko ovat olleet ja ovat näkyvä osa kiuruvetistä elämänmuotoa. Esittelyhetken päätteeksi hiljennyimme vielä yhdessä ortodoksiseen hartaushetkeen.

Seurakunnan tarjoamilla kirkkokahveilla oli nautinnollista kuulla ”levveetä” yläsavonmurretta, ja nauttia herkullisia munavoikarjalanpiirakoita. Jäsentapaamisessa oli mukana perinnelottien lisäksi vielä kuusi pikkulottaa. Reippaita, elämäniloisia ikäihmisiä, joilla nauru oli herkässä. Kerhohetken aluksi kuulimme yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Rädyn tervetulotoivotukset, ja yhdistyksen rahastonhoitaja Helena Juntusen historiikkipuheenvuoron Kiuruveden yhdistyksen toiminnasta.

Lottaperinneliiton kuulumiset ja terveiset sain kertoa salin täyteiselle yleisölle. Kahvihetken jälkeen siirryimme Ravintola Peltohovin Perttuli-saliin, jossa Rukajärven historiikkityöryhmän puheenjohtaja Tenho Tikkanen esitteli Rukajärvikeskusta ja Rukajärven suunnan sotatapahtumia. Tilaisuuden musiikista vastasivat Raimo Jokisalmi ja Jarmo Muiniekka. Monipuolinen ja antoisa jäsentapaaminen päättyi herkulliseen lounaaseen.

Lounaspöydässä istuin Suistamolta evakkoon kaksi kertaa lähteneen pikkulotan vieressä. Oli puhuttelevaa kuulla muistoja evakkomatkalta ja elämästä uudella kotipaikkakunnalla Kiuruvedellä.

Syvä kiitollisuus ja arvostus Kiuruvedellä tehtävää lottaperinnetyötä kohtaan olivat päällimmäinen tunne, kun lähdin aurinkoisessa kevätsäässä kotimatkalle. Tämä ajatus 68 vuoden takaa alleviivaa karjalan kansan tuntoja myös tänään.

Monesti olemme jättäneet Karjalan, monesti on Herra palauttanut Siionin kansan. Edelleen meidän on vaalittava karjalaisuutta ja uskottava synnyinseudun tulevaisuuteen – rukousten lapsi ei voi joutua hukkaan.” (Aleksanteri Ryttyläinen )

Kiuruveden yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Räty (oikealla) ja sihteeri Kaija Räihä ojentavat historiikkiteoksen Kiuruveden Pikkulotista.

Merja Nieminen
Suomen Lottaperinneliitto ry
puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Lottaperinneyhdistyksen ensimmäinen lottailta.

Suomen Lottaperinneliitto sai tammikuussa 2025 uuden jäsenyhdistyksen, kun Pohjois-Pohjanmaalle perustettiin lottaperinneyhdistys. Tuo uusi yhdistys toimii laajalla alueella, ja hallituksessakin on edustus kuudesta eri kunnasta. Oli ilo saada olla kertomassa Limingan Lakeus-talon kokoushuoneeseen kokoontuneelle väelle tämän päivän lottaperinnetyöstä, ja siitä Lotta Svärd järjestön perinnöstä, jolle perinnetyömme rakentuu.

Oulun Suojeluskunta ja Lotta Svärd piirin perinnekillan edustaja kertoi puheenvuorossaan olevansa kiitollinen uuden yhdistyksen toiminnan aloittamisesta, ja siitä kuinka tärkeää on pitää esillä lottajärjestön historiaa.

Limingassa on vireillä lottapatsashanke, josta hankkeesta saimme kattavan selvityksen. Kyseessä on näköispatsas, siis samanlainen, kuin Tuusulan lottamuseolla ja Lappeenrannassa. Paljastustilaisuus on 12.5.2026.

Pohjois-Pohjanmaan Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Mari Viljas esitteli kevään toimintasuunnitelman, ja mm. näkkileipäkurssi oli ohjelmassa kevättalvella. Seppo Liimatainen on ollut tapansa mukaisesti aktiivinen ja oma-aloitteinen uuden yhdistyksen kotisivu- ja jäsenrekisterin laadinnassa, ja puheenjohtaja ilolla esittelikin tuoreita kotisivuja.

Yhdistyskummi Marja-Leena Laitinen toimii uuden yhdistyksen tukihenkilönä, ja lupasi valoisassa puheenvuorossaan auttaa kaikin mahdollisin tavoin yhdistyksen ensiaskeleissa.

Toivotamme Pohjois-Pohjanmaan Lottaperinneyhdistyksen lämpimästi tervetulleeksi lottaperinneyhdistysten perheeseen.

Merja Nieminen
Suomen Lottaperinneliitto ry
puheenjohtaja

Talvisodan päättymisen 85v juhlallisuudet Kajaanissa 13.3.2025

Kainuulaiset maanpuolustusjärjestöt olivat järjestäneet vahvan muistijäljen jättäneen tapahtumakokonaisuuden talvisodan päättymisen 85v päivän muistoksi.

Isolla kutsuvierasjoukolla kokoonnuimme Kainuun ammattiopiston Seppälän kampukselle, jossa Impilinna nimisessä rakennuksessa toimi talvisodan ajan kenraalimajuri W.E. Tuompon johtama Pohjois-Suomen ryhmän esikunta. Tuolta Impilinnasta johdettiin talvisodan sotatoimia Kuhmo – Petsamo välisellä alueella. Kuulimme Kainuun rajavartiolaitoksen edustajien mielenkiintoiset alustukset viestiyhteyksien hoidosta ilman nykyaikaisia tiedonvälitysvälineitä, ja siitä, kuinka talvisodan ankaria puolustustaisteluita johdettiin.

Kajaanin kirkon kirkkopihalla suoritettiin Kainuun Prikaatin johdolla juhlallinen seppeleenlasku, ja talvisodassa kaatuneiden sotilaiden ja lottien haudoille kynttilöiden sytytys. Kajaanin mieslaulajien Oi kallis Suomen maa -laulu kirkkaassa maaliskuisessa illassa puhutteli väkevästi paikalla ollutta isoa yleisöjoukkoa. Tuo juhlava ja koskettava tilaisuus päättyi Finlandia – hymniin.

Päivän juhlallisuudet huipentuivat Kajaanin Monitoimitalolla pidettyyn pääjuhlaan. Kainuun kansan isänmaanrakkaus ja vahva maanpuolustushenki olivat näkyvästi esillä illan ohjelmassa. Monipuolinen musiikki, Sotilaspoikien perinneliitto ry:n pj. Juhani Mannisen juhlapuhe, sekä Kaatuneiden Omaisten liitto ry:n ja Suomen Lottaperinneliitto ry:n puheenjohtajien tervehdyspuheet alleviivasivat suomalaisten syvää kiitollisuutta veteraanipolven uhrauksista ja periksiantamattomasta yhteiskuntavastuun kantamisesta talvisodan aikana.

Maamme laulun jälkeen salista poistuvaa, sotilaiden kantamaa sinivalkoista Suomen lippua seurasi lähes 500 henkinen yleisö hiiren hiljaa seisten.

”Vapaa on ja itsenäinen maamme. Se on sitä vuoksi suuren urheuden. Nöyrin mielin lippuun katsokaamme. Kiitos, se on sinivalkoinen.”

Merja Nieminen
Suomen Lottaperinneliitto ry
puheenjohtaja