Lääkintälotilla oli kuuden kuukauden peruskoulutus ja tähän liittyvä jatkokoulutus. Myös valmiit lääkärit ja sairaanhoitajat kuuluivat tähän jaostoon. Jaoston lotat toimivat sairaaloissa sairaanhoitajien apuna.
1930 jaosto sai tehtäväkseen kahdeksan kenttäsairaalan varustamisen. Kussakin sairaalassa tuli olla 150 potilaspaikkaa ja kustannuksiksi laskettiin yhteensä 3,6 miljoonaa mk. Mm kutakin sairaalaa kohti tuli olla 3 kenttäkeittiötä. V. 1935 sairaalat olivat valmiit ja ne luovutettiin puolustusvoimain käyttöön. Tämän lisäksi järjestö hankki vielä neljään kenttäsairaalaan, sairasjunaan ja 22 sotasairaalaan sairaanhoitovälineet, sidetarpeet, vuodevaatteet ja taloustarvikkeet.
Järjestöllä oli omia toipilaskoteja, jotka olivat kokonaan lottien hoidossa.
Lääkintälottien raskain työpaikka oli kaatuneiden evakuointikeskus, jossa vainajat pestiin. puhdistettiin (tarvittaessa jopa sulatettiin), puettiin ja laitettiin arkkuihin. Lotat ompelivat myös arkkuvaatteet.
Kotirintamalla jatkui sairaalavarusteiden hankkiminen ja valmistaminen.
Lääkintälottia oli myös hevossairaaloissa.
Lääkintälottia oli samanaikaisesti kotipaikkakuntansa ulkopuolella komennuksella n. 2500
Kuva: Lääkintälotan arkea
Muonitusjaosto oli alusta alkaen laajinta ja näkyvintä lottatyötä. Jaosto huolehti suojeluskuntien tilaisuuksien muonittamisesta, mutta myös suurten valtakunnallisten tapahtumien, esim. Salpausselän kisojen joukkomuonituksesta.
1939 huolehtivat lotat Karjalan kannaksen vapaaehtoisten n. 70.000 linnoittajan muonittamisesta. Työssä oli lottia n. tuhannessa eri työpisteessä. Sodan alkaessa lotat muonittivat reserviläiset (yli 24.500!) heidän kokoontumispaikoillaan ja kuljetuksen aikana samoin he hoitivat siirtoväen muonituksen ja majoituksen kuljetusten aikana.
Talvisodan aikana lotat leipoivat armeijalle 130.000 tonnia leipää päivässä. Leipä leivottiin suurelta osalta talojen uuneissa. Leipiä varten oli valmis peltinen neliskulmainen muotti sekä neliskulmainen pahvilaatikko, johon pakattiin kuhunkin 17 kg kuivaa leipää.
Muonituslottia oli esikunnissa, huoltolaitoksissa, varikoissa, kenttäsairaaloissa jne. Heillä oli omia kanttiineja jopa rintamalinjojen tuntumassa. Muonituslottia oli komennuksella v. 1943 kotipaikkakuntansa ulkopuolella 6776, kotipaikkakunnilla kokopäivätyössä 1171.
Kuva: Kalannin muonituslottia ja kuivumassa olevia leipiä
Varusjaoston lotat huolehtivat 1930- luvun puoliväliin saakka suojeluskuntien tarvitsemista varusteista , niiden hoidosta ja luetteloinnista sekä sotasairaaloiden liinavaatteiden valmistuksesta ja korjauksista. He hankkivat ja kunnostivat myös komennuksella olevien lottien, pikkulottien ja sotilaspoikien vaatetuksen. Varuslottien työ tapahtui suureksi osaksi kotirintamalla keskusvarastoissa, sotasairaaloissa, tehtaissa ja varustekorjaamoissa. Kenttäolosuhteissa heitä oli vaatekorjaamoissa, pesuloissa, kenttä- ja sotasairaaloissa. Pesula-ambulansseissa oli kussakin 11 lottaa ja konemestari.
Varuslottia oli v.1943 samanaikaisesti komennuksella 839.
Kuva: Turun varuslottia ompeluillassa
Toimisto- ja viestijaosto oli sodan lopulla lukumäärältään toiseksi suurin jaosto muonitusjaoston jälkeen. Jo rauhan aikana aloitettiin ilmavalvonta-, viestipalvelu-, väestönsuojelu- ja kansliapalvelukoulutus. Lotat toimivat mm. kenttäpostissa, konekirjoittajina, kartanpiirtäjinä. Viestilotat koulutettiin puhelunvälittäjiksi, lennätin- radio-, kaukokirjoitin-, salakirjoitus ym. tehtäviin. Ilmavalvonnassa lottien osuus oli huomattava. Jopa vanhimpia pikkulottia oli sodan aikana vartiotorneissa.
Miespulaa päätettiin sodan lopulla helpottaa mm. korvaamalla osa valonheitinpattereiden miehistöstä lotilla. Pääsyvaatimuksena oli ylioppilastutkinto. Laajasalossa (Degerö) alkoi koko ryhmän lopullinen ilmapuolustuskoulutus kesäkuun 6. päivänä 1944. Koulutukseen jäi 149 lottaa.. Monet koulutettavista olivat yliopistojen ja korkeakoulujen 18 vuotta täyttäneitä opiskelijoita, jotka olivat työvelvollisia kesälomansa aikana.
Lottakoulutuksen ohella kuului opetukseen muun sotilaskoulutuksen lisäksi myös aseen käytön opettelua. Desanttivaaran ja kalliiden laitteiden takia tätä pidettiin tarpeellisena, vaikka lottajohdolle asia oli vaikea. Lotat saivat opetusta kartan ja kompassin käytöstä, kenttäpuhelimen toiminnasta ja kenttäkaapeleiden vetämisestä maastoon. Työpukuna oli paksusta kankaasta tehty "luukkuhaalari".
Kurssi päättyi heinäkuun 26 pv Lotat olivat sen menestyksellisesti suorittaneet ja heistä muodostettiin 14. valonheitinpatteri. Nämä lotat olivat ainoa naisista kokoonpantu, sotilaallisesti toimiva ja taisteluvastuuta kantamaan tarkoitettu yksikkö. He sitoutuivat palvelemaan ilmatorjuntajoukoissa niin kauan kuin sotatilanne vaati tai vähintään yhden vuoden. Valonheitinlotat vapautettiin palveluksesta 30.9. 1944.
Vuodesta 1966 lähtien tämä joukko on kokoontunut toistuvasti yhteistapaamisiin.
Jaoston tehtävä oli varojen kerääminen, erilaisten tilaisuuksien järjestäminen illanvietoista konsertteihin ja myyjäisiin. Rahan ja tavaran kokoaminen, ilmoitusten hankkiminen ym. tehtävät kuuluivat myös tämän jaoston toimiin. Lottien liiketoiminta laajeni erikoisesti 30-luvulla ja käsitti lopulta esimerkiksi lottakanttiineita, ruokaloita, hotelleita, lyhyttavaraliikkeitä , jopa sikaloita ja kanaloita, joista saatiin hyvää ruoan lisää elintarvikepulasta kärsivälle muonitustoiminnalle.
Sosiaalinen huoltotyö kummilapsineen, sotaorpojen päiväkoteineen ja invalidikoteineen (mm.Kyyhkylän ja Kiiskilän invalidikodit, Marttilan 29 talon invalidikylä jne.) kuului tämän jaoston tehtäviin.
Kuva: Turun lottien lyhyttavarakauppa, Kauppiaskatu 11.
1931 otettiin mukaan tyttötyö. Tyttöosastoihin pääsi jokainen 8 vuotta täyttänyt tyttö. 17-vuotta täytettyään hänellä oli oikeus osastonsa johtajan suostumuksella siirtyä lotaksi. Vanhimmat pikkulotat, myöhemmin lottatytöt suorittivat monin paikoin isojen lottien tehtäviä. Pikkulotilla oli oma lehti, heidän pukunsa oli isojen lottien puvun mallinen ja heidän tunnuksensa oli lottaneulan heraldinen ruusu.
Tyttötyön ohjaaja Tyyni Leppo kertoo Savonlinnan pikkulotille Vänrikki Stoolin tarinoita. Ylärivissä toinen oikealta näiden kotisivujen laatija Seija Aantaa.