Kuvaseloste:

” Liiton ensimmäiset ansioristit jaettiin 15-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä Säätytalolla. Kuvassa Lotta Svärd Säätiön puheenjohtaja Irmeli Lemberg ja kunniajäsenet: ministeri Elisabeth Rehn, sosiaalineuvos Sipi Tilus, kirjanpitäjä Maire Sainio, kirjailija Inkeri Kilpinen, lehtori Irma Toivanen ja kuvanveistäjä Aila Salo. ”

 

Liiton perustamisvaiheet ja toiminnan painopisteet

 

Ajatus Lottaperinneliiton perustamisesta syntyi Rintamanaisten liiton hallituksessa syksyllä 1991. Rintamanaisten Liitto oli perustettu vuonna 1980 ja valtaosa sen jäsenistä oli lottia. Kun Liiton jäsenyyden edellytyksenä oli rintamapalvelutunnus, niin lotista vain sotatoimialueella palvelleet pääsivät sen jäseneksi, sillä valtaosa lotista toimi kotirintamalla.

 

Syyskuun 1991 alussa oli Finlandia-talossa vietetty Lotta Svärd -järjestön perustamisen 70-vuotisjuhlaa, jossa läsnä oli presidentti ja rva Koiviston lisäksi muitakin valtiovallan edustajia. Juuri tässä tilaisuudessa silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn esitti nyt jo legendaariseksi tulleen valtiovallan kiitoksen lotille. Se lopetti 50 vuoden hiljaisuuden. Vielä samana syksynä marraskuun alussa pidettiin Seinäjoella Lotta-seminaari, johon osallistui liki 2000 lottaa, pikkulottaa ja heidän ystäviään. Loppukuusta oli vastaavanlainen kokoontumien myös Joensuussa. Niinpä sitten 5.12.1991 Rintamanaisten Liiton hallituksessa valittiin toimikunta selvittelemään Lotta-yhdistyksen perustamista. Toimikuntaan kuuluivat rintamalotat Elsa Kyntäjä Kuopiosta, Mirja Hakko Oulusta, Laina Kähönen Espoosta ja Laine Maire Kyöstilä Helsingistä. Sipi Tilus nimettiin toimikuntaan myöhemmin. Vuoden 1992 tammikuussa oltiinkin sitten valmiita perustamaan Lotta-yhdistys.

 

3-ruusua-20-px 

Perustamiskokouksessa 30.1.1992 puhetta johti Sipi Tilus. Laine Maire Kyöstilälle oli annettu tehtäväksi selvittää yhdistyksen nimi-asiaa. Yhdistysrekisteriviranomaiset eivät hyväksyneet nimeksi ”Lotta-yhdistystä”, vaan ehdottivat nimeksi ”Lottaperinne-yhdistystä”. Näin sitten päätettiin. Lottaperinne-yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittivat rintamalotat Sipi Tilus, Elsa Kyntäjä, Laina Kähönen ja Laine Maire Kyöstilä.

 

Järjestäytymiskokouksessa 19.2.1992 Sipi Tilus lupautui yhdistyksen puheenjohtajaksi vain siihen saakka kunnes löydetään uusi ehdokas. Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin seuraavat kymmenen: Raili Malmberg Helsinki, Aila Salo Rauma, Marja-Liisa Haveri Seinäjoki, Tuija Mikkonen Mieslahti, Irma Elfvengren Joensuu, Mailis Paavola Helsinki, Aino Maria Havanto Helsinki, Elsa Kyntäjä Kuopio, Kyllikki Virolainen Vironperä ja Raita Arvola Helsinki. Hallitus valtuutettiin valitsemaan sihteeri ja rahastonhoitaja. Yhdistyksen seuraava kokous pidettiin jo 28.4.1992 jolloin yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Päivi Varpasuo Vihdistä.

 

3-ruusua-20-px 

Helsingin Lottaperinne-yhdistyksen perustamisen jälkeen vielä samana vuonna perustettiin vastaavanlaiset lottaperinneyhdistykset Kuopioon, Poriin, Raumalle, Seinäjoelle ja Suonenjoelle. Kun seuraavana vuonna syntyivät vielä yhdistykset Huittisiin ja Joensuuhun katsottiin tarkoituksenmukaiseksi saada näille seitsemälle yhdistykselle yhteistyöelin. Niinpä Helsingin Lottaperinne-yhdistys muutettiin Suomen Lottaperinneliitoksi, joka merkittiin yhdistysrekisteriin kesäkuussa vuonna 1993. Seuraavana vuonna pääkaupunkiseudulle perustettiin Uudenmaan Lottaperinneyhdistys. Vuosikymmenen loppuun mennessä jäsenyhdistyksiä oli jo16 ja 2000-luvulla on perutettu vielä kymmenen yhdistystä lisää.

 

Toiminnan painopiste oli aluksi lottiin ja Lotta Svärd -järjestöön liittyvien tietojen ja esineistön keräämisessä ja tallentamisessa. Seuraava askel oli tutkimukseen perustuvan lottahistorian aikaan saaminen. Vuosituhannen vaihteessa aloitettu ”Lottien Suomi ” historiahanke tuotti neljä tutkimusta. Niiden jatkoksi saatiin vielä lottajohtaja Fanni Luukkosen elämäkertateos. Seuraava askel oli jäsenyhdistysten käynnistämä paikallinen lottien avokuntoutus ja nyttemmin vielä uutena muotona kolmipäiväiset kuntoutus ja virkistyskurssit.