Suomen Lottaperinneliitto ry on Suomessa toimivien lottaperinneyhdistysten kattojärjestö.

******

Lottien ja pikkulottien kuntoutus- ja avustusasioissa yhteydenotot
Lotta Svärd Säätiöön.

*****

Lotta Svärd- ja pikkulottahautareliefien tilaukset

Puhelinpalvelu: ma – pe klo 9.00-11.00 ja klo 12.00-15.00 Puhelin: 09 4770 2881 Osoite: Mannerheimintie 93 00270 Helsinki
 
******

Lottien ja pikkulottien lottamuistomitaleita myöntää

Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö. 

 *****

Lotta-aiheisten esineiden ja tarinoiden tallettamisasioissa yhteydenotot Lottamuseoon

 

”Kukaan nainen ei ole unohtanut olleensa kerran lotta. Lottakunnioituksen henkiinherättämisen myötä meillä on ollut 90-luvun taitteesta alkaen ainutlaatuinen tilaisuus puhua niistä lähihistorian tapahtumista, joista on pitkään vaiettu”

 

 

Pikkulotan mietteitä 2020

Sodan järkyttävät niin fyysiset kuin henkisetkin kokemukset ovat antaneet suuntaa suomalaisille jo muutaman miespolven ajan:

Syksyllä 1939 julistettu yh. – yleinen hälytystila muuttui lokakuussa Yv:ksi – yleiseksi valmiustilaksi ja jälleen marraskuussa sotatilaksi.

Käytiin ihmisen sotaa ihmistä vastaan. Ihminen valitsi haluamansa tuhon tuottamiseen välineet: kaasun ja räjähdysaineet, trotyylin ja ruudin.

Ruuti. Tuo musta, hienojakoinen jauhe, kylvi kuolemaa.

Pommitusten uhka sulki koulut, opetti tiheitten asutuskeskusten väen suojautumaan kellareihin sekä hyväksymään elontoimintojensa siirtämisen kaupunkikeskusten tiiviydestä harvemmin asutuille seuduille.

Ruokavarastot hupenivat päivä päivältä. Tarvittiin kansanhuolto ohjaamaan elintarvikkeitten tasapuolista jakamista. Fyysisiä puutteita korvasivat mielentilan kohottajat, kirkko, kirjailijat, muusikot, teatterit ja aatteelliset järjestöt.

Suomen armeijan tukena toimivien Suojeluskunta ja Lotta Svärd -järjestöjen jäsenet tarjosivat auttavan kätensä myös koti-Suomessa elävien tueksi.

Sodan vastoinkäymiset kasvattivat Suomen kansan sisua ja uskoa vaikeuksista selviytymiseen yhteisvoimin. Ihminen taisteli ihmistä vastaan. Ihminen valitsi keinot hyökätä ja puolustautua. Ihminen nujersi ruutijyväsen innon ja jälleenrakensi tuhotut kotinsa.

Tänään olemme jälleen uhattuja. Valmiustilassa, sotatilassa. Ruudin jyvää pienempien, näkymättömien virusten armeijat vaarantavat terveytemme tuoden kivun ja kuoleman kaikille maailman kansoille. Vähäiset ovat aseemme uhkaavan vihollisen torjumiseen.

Kaasusodan pelossa oppivat pikkulotatkin aikanaan tuottamaan koivuhiilellä täytettyjä naamioita hengittämisen suojaksi. Suojamaskin tuottaminen on jälleen löytänyt tekijänsä. Viruksen torjumiseen sopiva naamio on monien toive, symboli aseelle virusvihollista vastaan.

Tämän taistelun strateginen johto opastaa meitä suojautumaan salakavalalta viholliselta hygienian keinoin, puhtauden ja riittävän välimatkan keinoin.

Virusvihollisen ensisijaisiksi uhreiksi ja uhan levittäjiksi pelätään joutuvan sodan kauhuista selviytyneet veteraanit sekä heitä pari vuosikymmentä vuotta nuoremmat seniorit.

Heitä, kuten myös kaikkia kansalaisia, kehotetaan eristäytymään oloihinsa. Kosketuskontaktit kielletään. Vaikeuksista selvinneet veteraanit ymmärtävät noudattaa virussodan vaatimia ohjeita. Ohjeita, joita elämää pursuavat ja vireätä kanssakäymistä kaipaavat sukupolvet saattavat väheksyä.

Totutut työpöydät ja yhteiset harrastuspiirit korvaa digitekniikan suomat palvelut: koteihin juuri tähän sotatilaan suunnitellun etätyöskentelyn sekä viihteen toimintamuodot.

Viisasta on kaikkien alistua tämän sodan puolustustapaan. Nyt nujerretaan

Näkymätön vihollinen tahdonvoimalla ja itsekurilla.

Kiihkeänä sotakeväänä vuonna 1944 lottakouluttajani Hilda Myyryläinen evästi pikkulottia ohjeella taistele, voita. Lisään myös sisulla ja sydämellä.

 

Vuoden Lotta 2020 Aila Salo
.

Päivitetty 10.9.2020 / SLi